10.09.2006 kello 10:05

On hyvä, että Vatanen puhuu tällä palstalla kivihiilen hiilidioksidi ja metaanipäästöjen lisäksi myös kivihiilituotannon vaatimista kuolonuhreista. Ihmishengen arvoa ei voi millään mitata rahassa. Em. perusteella KIVIHIILEN MAAHANTUONTI SUOMEEN OLISI PAREMPI KIELTÄÄ KOKONAAN!

Tällä palstalla on monasti kirjoitettu siitä minkälaisia hölmöläisiä Suomessa on. Seuraavassa on tästä hyvä esimerkki:

Tiedotusvälineiden (Keskisuomalainen Su 10.09.2006) mukaan VAPON liiketoimintojen kehitysjohtaja Kari Mutka pitää liikenteen 5.75 % biopolttoainetavoitetta hankalana ja kalliina saavuttaa ja suosittelee 3 % biopolttoainetavoitetta. Kari Mutka pelkää mm. ohrarehun ylituotantoa ja biopolttoaineiden liian korkeita hintoja.

Toivottavasti VAPON Blogimies Reijo Vatanen toimittaa tämän kirjoituksen pikaisesti hänelle.

5.75 % etanoliosuuteen bensiinissä ei periaatteessa tarvita kuin kaksi etanolitehdasta, eli Suomen Bioetanolin Punkaharjun tehdas ja Lännen tehtaiden Säkylän tehdas. Tavoite on siis todella helppo saavuttaa.

KUN REHUOHRA KIERRÄTETÄÄN ETANOLIPROSESSIN KAUTTA ELÄIMILLE SIITÄ SAADAAN MAKSIMIHYÖTY SEKÄ IHMISILLE JA ELÄIMILLE VERRATTUNA SIIHEN, ETTÄ ELÄIMET SÖISIVÄT SUORAAN TUORETTA VASTA PUITUA OHRAA.

KYSYMYS EI SIIS OLE REHUVILJAN YLITUOTANNOSTA VAAN SIITÄ, ETTÄ NYKYINEN REHUVILJAMÄÄRÄ KIERRÄTETÄÄN ELÄINTEN SUUHUN HIEMAN ERI REITTIÄ.

Seuraavassa on taulukko Suomen bensiinin myynnistä vuodelta 2005. Luvut perustuvat Öljy- ja Kaasualan keskusliiton tietoihin ja ne löytyvät sivulta http://www.oil-gas.fi/

Moottoribensiinit yht. 2 500 817 kuutiometria vastaa 1 875 613 tonnia
- lyijytön 95 2 231 966 kuutiometria vastaa 1 673 974 tonnia
- lyijytön 98 268 851 kuutiometria vastaa 201 638 tonnia

Em. taulukossa 1 kuutiometri= 1000 litraa

5 % etanolimäärään bensiinissä vaaditaan 125 milj. litraa etanolia vuodessa.

Seuraavassa taulukossa on puolestaan Suomeen suunniteltujen uusien etanolitehtaiden kapasiteetti:

LÄNNEN TEHTÄÄT, SÄKYLÄ: 83.5 milj. litraa vuodessa (raaka-aine ohra)
SUOMEN BIOETANOLI OY, PUNKAHARJU: 75 milj. litraa vuodessa (raaka-aine ohra)
ST1 BIOFUELS, SUOMI: 50 milj. litraa vuodessa (raaka-aine elintarviketeollisuuden jätteet)
ALTIA OY, KOSKENKORVA: 76 milj. litraa vuodessa (raaka-aine ohra)
SUCROS OY, SALO: ei vielä tarkkoja suunnitelmia (raaka-aine sokerijuurikas)

Altian ja Sucroksen tehtaista ei vielä ole lopullisia päätöksiä, mutta ainakin kolme ensimmäistä projektia toteutuu varmasti.

Sucroksen suunnitelma perustuu Salon pian lopetettavan sokeritehtaan ympärille. Tehdas jouduttiin lopettamaan EU:n sokeriuudistuksen johdosta, mikä on harmittavaa, koska Suomi on tuottanut vain 70% tarvitsemastaan sokerista, mutta kuitenkin osallistunut EU:n sokeriylijäämän vientiin 40 milj. eurolla vuodessa.

Lännen tehtaiden etanolilaitos aloittaa suunnitelmien mukaan toimintansa vuonna 2008. Pelkästään sen tuottamalla etanolilla voitaisiin etanolipitoisuus bensiinissä nostaa 3.3 %:iin. Pekkarisen työryhmän tavoite 3 % vuodelle 2010 olisi bensiinin osalta mahdollista saavuttaa siis jo vuonna 2008. Onneksi Pekkarinen on ilmoittanut, että hän tavoittelee sekoitusvelbollisuudeksi 5.75 %:tia.

Seuraavassa on dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn vuosimyynti Suomessa vuonna 2005.

Dieselöljy 2 382 632 kuutiometriä vastaa 2 013 324 tonnia
Kevyt polttoöljy 2 440 977 kuutiometriä vastaa 2 062 625 tonnia

Nesteen uusi biodieseltehdas valmistuu 2007 kesällä. Se tuottaa vuodessa 170 000 tonnia, eli noin 200 milj. litraa biodieseliä. Sen tuottamalla biokomponentilla voidaan dieselin bio-osuus nostaa 8.4 %:iin, jos kevyt polttoöljy pidetään nykyisellään.

Etanolin ALV-vapaa? hinta Suomessa ohrasta tehtynä on noin 50-52 centtia litralta (lähde: Keski-Suomalainen La 01.04.2006).

Seuraavassa taulukossa on fossiilisten liikennepolttoaineiden TÄYSIN verottomat hinnat vuodelta 2005:

Veroton hinta 95 E bensiini 43,2 c/l, 98 E bensiini 45,3 c/l, dieselöljy 51,5 c/l,
kevyt polttoöljy 45,2 c/l, raskas pölttoöljy 31,5 c/kg

5 % etanolilisään kaikessa bensiinissä tarvitaan seuraava määrä etanolia:

5% lisä 95 oktaanisessa bensiinissä vaatii etanolia 0.05*2231966000= 111598300 litraa
5% lisä 98 oktaanisessa bensiinissä vaatii etanolia 0.05*268851000= 13442550 litraa

Kokonaisuutena etanolia tarvitaan 125 milj. litraa vuodessa.

5 % etanolilisä kasvattaa vuodessa bensiinin kokonaishintaa:

111598300*(0.52 E –0.432 E) + 13442550*(0.52 E – 0.453 E)= 10721301 EUROA

Suomessa myytävän bensiinin kokonaishinta kasvaa siis vain 11 milj. euroa, joten keskimääräinen litrahinnan korotus on vain 11 milj. euroa/ 2 500 817 000 litraa= 0.004 EUROA, eli 0.4 centtiä.

Jos 5 % etanolilisä ja 5 % biodiesellisä hoidetaan pakollisella sekoitusvelvollisuudella, niin valtio ei menetä penniäkään polttoaineverotuloja, vaan itse asiassa valtio saa LISÄTULOJA työ- ja yritysveron kautta, kun polttoaine (etanoli ja biodiesel) tehdään Suomessa sen sijaan, että ostettaisiin kallista raakaöljyä ulkomailta.

TÄSSÄ MIELESSÄ SUUREMPI SEKOITUSVELVOLLISUUSPROSENTTI TUO SUORAAN LISÄTULOJA VALTION KASSAAN.

Biopolttoaineiden vastustajat sanovat, että esim. viljaetanoli ei vähennä hiilidioksidipäästöjä.

Viljasta tehdyn etanolin valmistuksen energiasuhde on noin 1.3, mikä tarkoittaa sitä, että 1.3 etanolilitran valmistamiseksi tarvitaan 1.0 etanolilitran energia. Bensiinillä vastaava suhdeluku on 0.80. Tämä tarkoittaa sitä, että valmistettua 0.80 bensiinilitraa kohti tarvitaan 1.0 bensiinilitran energia.

Kun öljy porataan ulos maaperästä tähän kuluu energiaa. Lisäksi raakaöljy pitää kuljettaa usein hyvin pitkiä matkoja (esim. Lähi-idästä Suomeen) öljynjalostamolle. Myös tähän kuluu energiaa. Lisäksi jalostamolla kuluu suuria määriä lämpöenergiaa, kun öljyseos lämmitetään eri polttoainejakeiden tislausta varten. Myös muut öljynjalostusprosessit (esim. rikinpoisto) vaativat energiaa. Lopputulos on se, että yhden bensiinilitran tuottaminen vaatii 1/0.80= 1.25 bensiinilitran edestä energiaa. Kun yksi bensiinilitra poltetaan henkilöautossa, niin kokonaisuutena koko maapallo huomioon ottaen hiilidioksidipäästöjä syntyy 1+1.25= 2.25 bensiinilitran edestä.

Viljaetanolin vastaava energiatase on positiivinen. Kun yksi etanolilitra tuotetaan, niin etanolitran valmistamiseen tarvitaan energiaa keskimäärin 0.77 etanolilitraa. Etanolin valmistamisessa energiaa kuluu sadon istuttamisessa, korjaamisessa ja kuljetuksessa sekä raaka-aineiden prosessoinnissa tehtaalla ja etanolin tislauksessa. Kun yksi etanolitra tuotetaan, niin tätä varten on ensin tuotettava 1/0.23= 4.35 litraa etanolia, josta sadon istuttamiseen, korjaamiseen ja etanolin valmistamiseen käytetään 0.77*4.35= 3.35 litraa. Kun kierrossa ylijäämäksi jäänyt yksi etanolilitra poltetaan henkilöautossa, niin hiilidioksidipäästöjä ei synny, koska etanolin sisältämä hiili on peräisin luonnon omasta kiertokulusta. Myöskään etanolin valmistukseen käytetty 3.35 litraa etanolia ei tuota kasvihuonepäästöjä.

Viljaetanolin energiahyötysuhde on 1.3 ja etanolin lämpöarvo on noin 70 % bensan lämpöarvosta.
Tämä tarkoittaa sitä, että 1/0.7= 1.43 litralla etanolia on sama energiasisältö kuin yhdellä bensiinilitralla. 1.43 etanolilitran valmistamiseen tarvitaan energiaa 1.43/1.3= 1.1 alkoholilitran verran, mikä vastaa 0.7*1.1= 0.77 bensiinilitraa. 1.43 etanolilitraa saa aikaan kasvihuonepäästöjä 0.77 bensiinilitran verran, jos
etanolin valmistukseen tarvittava energia otetaan puhtaasti polttamalla fossiilisia polttoaineita.

Puhtaaseen bensiinikäyttöön verrattuna viljaetanoli vähentää huonoimmassakin tapauksessa hiilidioksidipäästöjä:

(2.25-0.77)/2.25= 66 %

Liikenteen BIOpolttoaineiden kiivaimmat vastustajat olettavat yleensä laskelmissaan, että bensiinin valmistaminen ei vaadi yhtään energiaa. Näin laskien viljaetanoli vähentää hiilidioksidipäästöjä vain (1-0.77)/1= 23 %.

Tavallisen fossiilisen bensan energiahyötysuhde on 0.805 ja fossiilisen dieselin 0.843. Lähde: Minnesota Department of Energy 2002, Nils Olof Nylund VTT. Myös seuraavan kappaleen maissietanolin ja biodieselin hyötysuhdeluvut ovat peräisin tästä tutkimuksesta.). Em. mukaan esim. yhden bensalitran poltto henkilöautossa aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä 1+1/0.8= 2.25 bensalitran edestä, missä 1/0.8=1.25 litran päästöt tulevat bensiinin valmistusprosessista ja 1 litra tulee ulos itse auton pakoputkesta.

Lisäksi vertailun vuoksi esim. viime syksyn 2005 Tekniikan Maailmassa bensiinin energiahyötysuhteeksi mainitaan vain 0.79.

Biopolttoaineilla vastaava suhdeluku on aina reilusti yli yksi. Maissista tehdyllä bioetanolilla 1.34 ja BIODIESELILLÄ peräti 3.20. PUUMASSASTA tehdyllä bioetanolilla on tosin vielä PALJON paremmat arvot kuin viljaetanolilla ja sillä päästään parhaimmillaan 99% vähennykseen kasvihuonekaasuissa.

Rasvoista tehdyn Biodieselin hyvä luku johtuu siitä, että rasvahapot sisältävät painoonsa nähden paljon enemmän energiaa kuin etanolin raaka-aineena käytetyt hiilihydraatit. Biodieselin valmistus vaihtoesteröimällä rasvoista ja alkoholista vaatii myös huomattavasti vähemmän energiaa, kuin etanolin valmistusprosessi, jossa paljon lämpöenergiaa kuluu etanolin tislauksessa.

Edellämainituissa viljaetanolia koskevissa laskelmissa on syytä huomata, että esim. etanolitehtaalla tislaukseen tarvittava lämpöenergia voidaan saada muutenkin kuin polttamalla fossiilisia polttoaineita. Se voidaan saada esim. puun poltosta, jolloin viljaetanolin hiilidioksidipäästöjen vähennys kasvaa vielä nykyisestään huomattavasti parempaan arvoon.

Vielä parempi mahdollisuus on käyttää suljettua jätevesikiertoa etanolitehtaalla, missä jätevesi muutetaan bakteerien avulla biokaasuksi ja käytetään polttoaineena alkoholin tislausuuneissa, jolloin tehdas ei tarvitse ulkopuolista energiaa. Näin tapahtuu esim. Ruotsalaisten uudessa etanolitehtaassa Örnskölsdvik:issä (www.etek.se) ja amerikkalaisten uudessa etanolitehtaassa (www.e3biofuels.com). Tämä parantaa viljaetanolin energiahyötysuhdetta merkittävästi.

Kiitos siitä, että nämä ideat toimitetaan VAPON päättäviin elimiin.

Lopuksi hyvää syksyä VAPO:lle!