Ainespuun energiakäyttö on väistämätöntä

Perjantaina 13. helmikuuta 2015 | Tomi Yli-Kyyny

Eduskunnassa väännetään kättä siitä, minkä verran jalostuskelpoisen puun käyttämistä energiantuotannossa saa tukea. Asiaan liittyvät näkökulmat ovat Vapossa tuttuja, sillä kymmenet energiayhtiöt käyttävät Vapon toimittamia puu- ja turvepolttoaineita. Vapo tuottaa myös itse lämpöä ja sähköä liki kaksi terawattituntia vuodessa ja yrityksemme on Energiateollisuus ry:n jäsen. Toisaalta myös metsäteollisuusyritykset ovat Vapon asiakkaita ja Vapo on sahayrityksenä myös Metsäteollisuus ry:n jäsen. Ainespuun energiakäytön tukikysymysten taustalla lymyää kuitenkin vielä suurempi peikko ja se on päästöoikeuksien väistämätön hinnan nousu.

Kataisen hallituksen ohjelmassa oli päätetty Vihreiden vaatimuksesta nostaa turpeen verotusta. Ohjelman mukaisesti turpeen vero korotettiin vuoden 2013 alusta tasolle 4,9 euroa megawattitunnilta. Hiilen maailmanmarkkinahinta halpeni. Turvetuotannossa satoja työpaikkoja menetettiin ja tuhansia oltiin menettämässä. Metsäenergian aikaisempien vuosien reipas kasvu hidastui. Muiden EU-maiden petratessa kotimaisten polttoaineiden käyttöä, Suomen energiaomavaraisuus on luisunut yhdeksi EU:n matalimmista.

Hiiltä, maakaasua ja turvetta verotetaan lämmöntuotannossa. Kotimaisten polttoaineiden kilpailukyvyn parantamiseksi eduskunta laski polttoturpeen veroa tämän vuoden alusta tasolle 3,4 euroa/MWh ja ensi vuoden alusta ehdotus on vuoden 2012 taso eli 1,9 euroa/MWh. Sähkön tuotannossa polttoaineita ei veroteta, vaan vero tulee loppukäyttäjän, eli kuluttajan maksettavaksi. Ideaalista olisi, että päästökauppa toimisi ainoana ohjaajana. Käytännössä nykyisellä päästöoikeuden hinnalla uusiutuvien energiamuotojen hintakilpailukyvyn varmistamiseksi joudutaan käyttämään tukia ja veroja.

Valtaosaa energian tuottajista tilanne tyydyttää. Turpeen veron lasku tietää lisääntyvää tukea puulle CHP-laitoksissa ja kotimaisen energian kilpailukyvyn kasvua. Puun käytön lisääminen on painopiste lähes kaikkien energiayhtiöiden strategiassa. Metsäenergian logistiikka metsästä voimalaitokselle on kuitenkin haastavaa. Puiden kuivattaminen ja kasojen hakeminen talvisten metsäteiden varrelta on paljon hankalampaa kuin hiilen tai turpeen logistiikka satamasta tai turvetuotantoalueelta voimalaitokselle. Energiayhtiöt pyrkivät hakemaan kustannustehokkuutta terminaaliratkaisuilla, jotka perustuvat jykevämpään runkopuuhun.

Tästä jykevästä runkopuusta se vääntö sitten alkoi.

Metsäteollisuudessa koetaan, että energialaitokset polttavat veronmaksajien tuella kemiallisen metsäteollisuuden käyttöön kelpaavaa puuta. Miksi tukea matalamman jalostusasteen tuotantoa verovaroilla, kun samasta puusta saadaan Suomeen korkeampi arvonlisä valmistamalla sellua kuin sähköä? Metsäteollisuus vaatii, että kuidutukseen kelpaavalle puulle ei saisi maksaa tukea lainkaan. Pelimerkkinä vaatimukselle ovat metsäteollisuuden kotimaiset suurhankkeet.

Nyt eduskunnassa oleva lakiesitys jalostuskelpoisen puun sähköntuotannon tuen rajaamisesta on kompromissi. Sen mukaan metsähakkeen tuki puolitettaisiin sellaisen hakkeen osalta, joka on valmistettu järeän puun kohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta kuitu- tai tukkipuusta. Pöyryn arvion mukaan puolikkaallakin tuella järeä ainespuu on sähköntuotannossa hiiltä ja turvetta edullisempaa.

Lakiesitys sai täystyrmäyksen lausuntokierroksella. Siitä ”riemastuivat” suurin piirtein kaikki muut paitsi kemiallisen metsäteollisuuden edustajat. Turpeen veron lasku ensi vuoden alussa kasvattaa sähköntuottajan metsähakkeesta maksukykyä noin 1,5 eurolla kiintokuutiometri. Vuonna 2013 metsäteollisuus käytti runkopuuta noin 56 miljoonaa kuutiometriä ja energiahakkeeksi sitä meni vain noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä. On toki tiettyjä alueita, joissa energiateollisuus ja metsäteollisuus kilpailevat samasta raaka-aineesta. Tässä taitaa vain käydä niin, että lääke tekee sairaammaksi kuin tauti.

Energiateollisuus pelkää tehottomuutta ja kilpailun vähenemistä, kun jopa vierekkäisiltä hakkuualueilta korjattaisiin kahden eri tukitason rankahaketta. Energian tuottajat uskovat, että lakiesitys voimaantullessaan lisää byrokratiaa hankintaketjussa, ja lopputulemana on, että vain metsäteollisuusintegraatit ovat kilpailukykyisiä puun korjuussa. Jo nyt valtaosa metsäenergiasta saadaan metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotantoketjun yhteydessä. Toisaalta metsäteollisuuden toimijat sanovat, että vastaavanlainen käytäntö on ollut pitkään käytössä Kemera-tukijärjestelmässä (kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen tuki nuorten metsien hoitoon).

Yhdessä asiassa metsäteollisuus ja energiantuottajat ovat samassa veneessä. Puun pitää virrata tasaisena virtana tehtaille ja voimalaitoksille. Metsien kasvun pitäisi riittää siihen, että kasvava kysyntä voidaan tyydyttää, mutta puukaupan pitää olla sujuvaa.

Toistaiseksi metsäenergia edellyttää taloudellista tukea ja verorasitetta hiilelle ja turpeelle ollakseen niihin verrattuna kilpailukykyinen polttoaine. Päästöoikeuden hinnan noustessa riittävän korkeaksi tilanne muuttuu. Päästöoikeuksien määrää vähennetään EU:ssa joka vuosi, ja on vain ajan kysymys, koska energiateollisuus pystyy maksamaan kuidutukseen kelpaavasta puusta enemmän kuin metsäteollisuus. Mitä silloin pitäisi tehdä Oy Suomi Ab:n näkökulmasta? Haittavero järeän rankapuun energiakäytölle, jotta sitä ei poltettaisi lämpölaitosten kattiloissa? Vai mennäänkö irlantilaisten mallin mukaan vaatimaan EU:lta, että myös puulle pitää saada päästökerroin ja sitä vastaavat päästöoikeusmaksut. Irlantilaiset nimittäin vaativat aikanaan, että EU luokittelee turpeen fossiiliseksi, jotta sille saisi maksaa samat tuet kuin kivihiilelle. Se olisi yhtä huono päätös kuin Suomessa tehtiin vuonna 2000, jolloin eduskunnan suuri valiokunta äänesti turpeen uusiutuvuudesta ja asia ratkaistiin arvalla turpeen edun vastaisesti.

Poliitikoilta edellytetään viisautta siinä, että Suomi olisi maa, jossa uskaltaa investoida niin energia- kuin metsäteollisuuteenkin. Ennustettavuutta haluavat kaikki. Meillä on väkevä kansallinen historia byrokratian kasvattamisessa ja regulaation pyssyllä itseämme polveen ampumisessa. Nyt voisi vain toivoa, että valtakunnallisella lainsäädännöllä ei pyrittäisi korjaamaan alueellista markkinaongelmaa.

Tomi Yli-Kyyny

Kommentoi | 11 kommenttia

Osaaja syö potentiaalin lounaaksi

Perjantaina 30. tammikuuta 2015 | Jyrki Vainionpää

Otsikko pätee lyhyellä aikavälillä, mutta asetelma voi hyvin kääntyä toisinpäin, jos annetaan potentiaalille aikaa.

Olemme rekrytoimassa mm. kesätyöntekijöitä, myyntipäällikköä ja aluejohtajaa (http://www.vapo.fi/rekrytointi). Haastattelen itsekin useita hakijoita. Minkä painon minun tulisi antaa osaamiselle ja minkä potentiaalille? Varmin, muttei välttämättä paras valinta on osaaja. Toisaalta työurat Vapossa ovat pitkiä, joten voisin ylipainottaa potentiaalia. Jos teen näin, luotanko kykyyni tunnistaa potentiaalia ja uskallanko antaa aikaa? Palataan hetken kuluttua tähän pohdintaan, mutta yritetään ensin määrittää nämä kaksi.

Kommentoi | 5 kommenttia Lue koko kirjoitus

Strategiasta, lähienergian arvoketjusta, asiakkaista, henkilöstöstä ja toimitiloista

Perjantaina 16. tammikuuta 2015 | Markus Hassinen

Tammikuun 19. päivä Vapossa käynnistyy jälleen vuotuinen henkilöstötutkimus. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten henkilöstö kokee Vapossa meneillään olevan, arvojemme mukaisen uusiutumisen vastuulliseksi, tulosnälkäiseksi sekä asiakaslähtöiseksi yritykseksi. Kaikkien vapolaisten yhteisenä tavoitteena on luoda Vaposta yhtiö, joka tuo arvoa asiakkaillemme olemalla maailman paras osaaja lähienergian arvoketjussa.

Kommentoi | 4 kommenttia Lue koko kirjoitus

Tummuvaa

Perjantaina 19. joulukuuta 2014 | Jaakko Silpola

Mitä yhteistä on Saarijärvellä, Pyhäjärvellä, Keurusselällä, Päijänteellä, Puulalla, Simpelejärvellä ja Konnevedellä? Itse asiassa, mitä yhteistä on lähes kaikilla Etelä- ja Keski-Suomen järvillä ja joilla Oulusta etelään?

Kommentoi | 27 kommenttia Lue koko kirjoitus

Vapon ympäristövastuun tiikerinloikka

Perjantaina 5. joulukuuta 2014 | Mia Suominen

Neljä vuotta sitten Vapo kuunteli vakavasti ihmisten huolia turvetuotannon ympäristövaikutuksista ja päätti ottaa lusikan kauniiseen käteen. Vapo nosti ympäristövastuun uuden strategiansa keskiöön ja teki vuosina 2011 ja 2012 kaikkiaan yhdeksän merkittävää ympäristösitoumusta. Tavoitteena tällä tiikerinloikalla on varmistaa vastuullinen turvetuotanto, jotta Suomeen saadaan jatkossakin hyvinvointia ja työpaikkoja kotimaisesta energiasta. Suomi on tällä hetkellä erittäin riippuvainen ulkomaista energiasta (70 %).

Kommentoi | 18 kommenttia Lue koko kirjoitus

Energiatehokkuus ja kotimaiset luonnonvarat – kasvua ja työpaikkoja Suomeen?

Perjantaina 21. marraskuuta 2014 | Markus Hassinen

Suomen ollessa vaikeiden talouskasvuun ja kilpailukykyyn liittyvien haasteiden edessä on meidän jokaisen mielestäni hyvä välillä pysähtyä ja pyrkiä miettimään mitä perustavaa laatua olevia kilpailukykytekijöitä meillä Suomessa on.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Soittakaa Paranoid!

Perjantaina 7. marraskuuta 2014 | Jyrki Vainionpää

”Only the paranoid survive” on Intelin ex-toimitusjohtajan Andy Groven kuolematon lause. Jos ottaisin tatuoinnin, tämä lause olisi vahva kandidaatti. Toisaalta business guru Jim Collins sanoo, ettei ihmisiä voi motivoida, vaan me motivoidumme vain näkyvästä edistymisestä kohti ”isoa, karvaista ja uskaliasta tavoitetta”. Vapon karvainen tavoite on tulla maailman parhaaksi siinä, miten ketju paikallisista polttoaineista energiaksi hallitaan. Johtajat ja urheiluvalmentajat kohtaavat tämän dilemman: saavutuksia tulee juhlistaa, jotta motivaatio kasvaa mahdollistaen kehittymisen, mutta tyytyväisyys saavutettuun tasoon on myrkkyä. Painin tämän ongelman kanssa nyt.

Kommentoi | 23 kommenttia Lue koko kirjoitus

Elinkaarilaskenta päästöoikeusmaksujen perustaksi

Perjantaina 24. lokakuuta 2014 | Tomi Yli-Kyyny

Ilmastonmuutos on vakava asia. Niin vakava, että sen hidastamiseksi olisi tehtävä maapallolla kaikki voitava. Tavoite on koko ihmiskunnan yhteinen.

Yhteiset tavoitteet edellyttäisivät yhteisiä kansainvälisiä pelisääntöjä, jotta päästökaupassa mukana olevien EU:n kansantalouksien ei tarvitse huolestua hiilivuotosektorista, eli teollisuuden karkaamisesta regulaatioympäristöltään suosiollisimmille alueille. Toisaalta yhteiset pelisäännöt edellyttäisivät riittävän selkeää liityntäpintaa luonnontieteisiin, ettei pelisääntöjen vaikuttavuus kutistuisi poliittisten kompromissien arpapelissä.

Kommentoi | 6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Blogi jää tauolle

Perjantaina 10. lokakuuta 2014 | Ahti Martikainen

Blogi jää toistaiseksi tauolle kirjoittajan sairausloman vuoksi.  

Kommentoi

Terawatillinen työpaikkoja

Perjantaina 19. syyskuuta 2014 | Ahti Martikainen

Lähiruoka tuo useimmille meille positiivisia mielleyhtymiä. Tuttu tuottaja myy tuoretta ruokaa ilman turhia välikäsiä paikallisessa myyntipisteessä paikallisille asukkaille. Lähiruuan valtteja ovat tuoreus, laatu ja se, että ruokaketjun tuotot jäävät hyödyntämään oman seutukunnan elinkeinoelämää. Tuottaja palkkaa alihankkijoita omalta seudulta ja kun henkilökunta käyttää palkkansa oman alueen palveluihin ja maksaa veronsa samaan kuntaan, alkuperäisen liikeidean liikevaihto kertautuu positiiviseksi kierteeksi.

Kommentoi | 18 kommenttia Lue koko kirjoitus

Kun Suomi putosi puusta kaikki kävi äkkiä

Perjantaina 5. syyskuuta 2014 | Ahti Martikainen

Niin mukavaa kuin olisikin uskoa, että maailma on hyvä ja paremmaksi muuttuu, niin ei se vain niin ole.

Melkein päivälleen vuosi sitten olin Tallinnassa energiaseminaarissa ja näytin pari kalvoa Suomen energiantuotannosta, kulutuksesta ja tuonnista. Kun näytin kalvon, jossa kerrottiin, että energiaomavaraisuutemme on noin kolmannes ja tuontienergiasta liki 80 % tulee Venäjältä, sali röhähti nauramaan. Taisipa joku tauolla kutsua meitä hyväuskoisiksi hölmöiksi. Jotenkin ymmärrän tuon reaktion nyt paljon paremmin kuin vain 12 kuukautta sitten.

Kommentoi | 55 kommenttia Lue koko kirjoitus

Tavoitteeksi vähintään 50 prosentin omavaraisuus

Torstaina 21. elokuuta 2014 | Ahti Martikainen

Kirjoittelin blogia Suomen surkeasta energiaomavaraisuudesta keväällä. Ei siis kovin kauaa aikaa sitten. Tuolloin keskustelu jäi aika vaimeaksi. Inhottavaa sanoa, että nyt maailma näyttää aika erilaiselta, eikä monikaan varmaan vannoisi, että tuontisähköä saa rajattomasti mistä ilmansuunnasta tahansa.

Mutta menneessä on turha kieriskellä ja ainakin itseäni kiinnostaa tulevaisuus enemmän. Jo siitä syytä, että aion viettää siellä loppuelämäni. Ensi keväänä on taas vaalit ja energia tulee varmasti olemaan eräs keskeisistä vaaliteemoista suoraan tai epäsuorasti. Meidän energiaomavaraisuutemme on vain kolmanneksen luokkaa eli kahden kolmasosan osalta olemme riippuvaisia muista. Maakaasun, öljyn ja kivihiilen osalta kaikki tulee idästä.

Kommentoi | 22 kommenttia Lue koko kirjoitus

Onko lupaus liian hyvä?

Torstaina 7. elokuuta 2014 | Ahti Martikainen

Pari vuotta sitten Vapo ilmoitti julkisesti, että se sitoutuu siihen, että vuoden 2016 jälkeen avattavien uusien turvetuotantoalueiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuvat päästöt ovat pienempiä kuin samat päästöt aikana ennen turvetuotannon aloittamista.

Selkokielellä sanottuna tämä lupaus tarkoittaa sitä, että tuotannon aloittamisen jälkeen suolta tuleva vesi puhdistetaaan puhtaammaksi, kuin mitä se oli aikana ennen turvetuotantoa. Lupaus on kova, haastava ja monin paikoin vaikea toteuttaa. Mutta toteutettavissa.

Kuka hullu voisi vastustaa tällaista lupausta, jonka tarkoituksena on parantaa vesistöjen tilaa? Kyllä näitäkin tuntuu riittävän.

Kommentoi | 70 kommenttia Lue koko kirjoitus

Miljoona on rahaa köyhällekin

Tiistaina 1. heinäkuuta 2014 | Ahti Martikainen

Lobbaus ja taustavaikuttaminen ovat olleet paljon esillä viime viikkoina. Minusta on erittäin hyvä, että jo niinkin monet kansanedustajat ovat alkaneet pitää lobbaripäiväkirjaa ja julkaisevat tiedot verkossa. Kun itse tapaan kansanedustajia, niin useimmiten tapaamiset ovat eduskuntatalon kahvilassa. Se onkin erinomainen tapaamispaikka. Kansanedustajille viedään avoimesti oman taustaryhmän näkökulmia eri asioihin ja jos papereita jaetaan, niin ne ovat sellaisia, jotka saavat rauhassa vaikka unohtua kahvilan pöydälle. Taustavaikutuksen tarkoitus on tietenkin pyrkiä edesauttamaan oman yrityksen huomioimista päätöksenteossa, mutta erittäin usein se on aivan julkisten tietojen kokoamista ja tuomista päättäjien tietoon, jotta he voivat perustaa päätöksensä faktoihin. Ja hyvä niin.

Kommentoi | 63 kommenttia Lue koko kirjoitus

Puuta vai tuulta – työtä vai tukea?

Perjantaina 13. kesäkuuta 2014 | Ahti Martikainen

Juttelin erään energiayhtiön toimitusjohtajan kanssa. Puhe kääntyi uusiutuvaan energiaan ja kuinka tavoitteet saavutetaan. Tällä hetkellä puuta polttava laitos ei tuota sähköä, koska se ei kannata. Valmis laitos seisoo kylmillään, vaikka se pystyisi tuottamaan kaiken sen sähkön, mikä Suomessa tuotetaan tuulivoimalla. Puulla tuotettu sähkö on yhtä uusiutuvaa kuin tuulisähkö ja laitos on siis olemassa.

Kommentoi | 34 kommenttia Lue koko kirjoitus

Voiko tämä olla Suomessa mahdollista?

Perjantaina 30. toukokuuta 2014 | Ahti Martikainen

Minkähänlainen riemu repeäisi valtakunnan mediassa, jos eduskunta olisi säätämässä seuraavanlaista lainsäädäntöä.

Koska Suomessa on niin äärettömän vähän metsää, niin tästä lähtien suhteellisen kauniista hoidetusta metsästä ei saa enää hakata sellupuuta,  jos sitä käytetään sanomalehtipaperin painamiseen.  Samasta metsästä voisi kyllä hakata vaikka kaikki puut, jos niistä tehdään talouspaperia, halkoja tai vaikka paperia, jolle painetaan aikakauslehtiä tai runokirjoja. Sama metsä samat puut, mutta vain yhden lopputuotteen osalta puunkäyttö voitaisiin kieltää, koska se uhkaisi paikallisesti alueen luontoarvoja.

Kommentoi | 92 kommenttia Lue koko kirjoitus

100 miljoonan euron vihje

Torstaina 15. toukokuuta 2014 | Ahti Martikainen

Kaukolämmön tuottamiseen käytettävän energiaturpeen verotusta nostettiin vuoden 2013 alusta 1,90 eurosta megawattitunnilta kolmella eurolla 4,90 euroon megawattitunnilla. Tällä päätöksellä tarkoitus oli hallitusohjelman mukaan hallitusti vähentää turpeen käyttöä. Samassa hallitusohjelman kappaleessa todetaan, että turve ei kuitenkaan saa korvautua fossiilisilla tuontipolttoaineilla. Toisin kuitenkin kävi.

Kommentoi | 14 kommenttia Lue koko kirjoitus

Keskustelua hyvän sään aikana

Maanantaina 5. toukokuuta 2014 | Ahti Martikainen

Eurovaalien alla on keskusteltu kahdesta asiasta enemmän kuin pitkään aikaan. Turvallisuuspolitiikasta ja energiapolitiikasta.  Naton kannattajat ovat nousseet hieman poteroistaan ja ehdottaneet, että Suomen liittymisestä Natoon pitää kyllä keskustella, mutta ei nyt.  Keskustelu ja mahdollinen päätös täytyy tehdä hyvän sään aikana. Siis ilmeisesti aikana, jolloin ei ainakaan Euroopassa ole mitään konfliktin uhkaa. Tuon ajan toivoisi koittavan mahdollisimman pian, vaikka juuri nyt ei siltä näytä.

Kommentoi | 9 kommenttia Lue koko kirjoitus

Lähes aina on kysymys politiikasta tai rahasta

Keskiviikkona 16. huhtikuuta 2014 | Ahti Martikainen

Toimittaja ja Suomen Moskovan suurlähetystön entinen lehdistöneuvos Leena Liukkonen kirjoitti Talouselämässä tällä viikolla eritäin hyvän analyysin Krimin selkkaukseen johtaneista tapahtumista. Eli siitä, kuinka Venäjä koki taloudellisten intressiensä tulleen uhatuiksi. Kysymys oli rahasta. Aika yksinkertainen, mutta tuttu motiivi.

Kommentoi | 6 kommenttia Lue koko kirjoitus

Mitä jos puuta ei lasketakaan uusiutuvaksi energiaksi?

Perjantaina 4. huhtikuuta 2014 | Ahti Martikainen

Suomi on EU:ssa kunnioitettavalla pronssisijalla uusiutuvan energian käytössä. Kiitos puun. Vesivoimamme kattaa alle 4 % kokonaisenergiasta. Muita uusiutuvan energian kotimaisia lähteitä ovat maalämpö, erilaiset jätteistä tehtävät kaasut ja liikenteen polttoaineet sekä tuulivoima. Mutta jos puuta ei laskettaisikaan uusiutuvaksi, niin taistelisimme EU:ssa palkintopallin sijaan häntäpään sijoituksista.

Kommentoi | 33 kommenttia Lue koko kirjoitus

Ilmastopolitiikkaa, energiapolitiikkaa vai vain politiikkaa

Perjantaina 21. maaliskuuta 2014 | Ahti Martikainen

Kun Eurooppa-neuvosto vahvisti keväällä 2007 komission esittämän 20-20-20 tavoitteen eli tavoitteen pienentää päästöjä 20 %, tuottaa uusiutuvaa energiaa 20 % ja parantaa energiatehokkuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Nyt yhä useammat ovat joutuneet myöntämään, että pitkän talouskasvun huumassa tehty hauska numeroleikki ei todellakaan toiminut, kun vuonna 2008 alkanut talouskriisi jatkuu edelleen.

Kommentoi | 5 kommenttia Lue koko kirjoitus

Voi tätä käsien pesua ja hurskastelun määrää

Perjantaina 7. maaliskuuta 2014 | Ahti Martikainen

Kirjoitan tätä blogia Brysselistä, jossa olen tutustumassa EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan ja sen mahdollisiin muutoksiin. Uutisointia ja keskustelua hallitsee Krimin tapahtumat ja niiden mahdolliset seuraukset. Monet päivittelevät kauhulla Ukrainan tilannetta, jos kaasuhanat laitetaan kiinni. Niinpä. Jos energiaomavaraisuus olisi pörssiosake, useimmat analyytikot antaisivat sille tällä hetkellä ”Strong Buy” -ostosuosituksen.

Kommentoi | 20 kommenttia Lue koko kirjoitus

Tilastollisia harhoja vai ripaus kylmää totuutta

Perjantaina 21. helmikuuta 2014 | Ahti Martikainen

On lottovoitto syntyä Suomessa. Kun katsoo energia-alan tilastoja, niin lottovoitto on määriteltävä korkeintaan neljäksi oikein ja ilman varanumeroa. Onneksi noita onnekkaita energia-alan lottomiljonäärejä löytyy hyvinkin läheltä naapurimaista. Onko kysymys pelkästä onnesta?  

Kommentoi | 12 kommenttia Lue koko kirjoitus

H.L.V. Hyvä (Luomu)Veli

Perjantaina 7. helmikuuta 2014 | Ahti Martikainen

Politiikkahan on pyyteetöntä yhteisiin asioihin vaikuttamista. Termihän tulee kreikan kielen kaupunki sanasta ja tarkoittaa yhteisten asioiden hoitamista. Kun kaupungeissa piti olla tekemisissä muidenkin kanssa, niin tällainen yhteinen politikointi oli välttämätöntä toisin kuin metsäseuduilla. Tavoitteena on ajaa omien äänestäjien etuja tai asioita ja vastustaa siinä samalla muiden. Eikä siinä mitään pahaa. Sellaistahan elämä on ja politiikkakin on osa elämää.

Kommentoi | 4 kommenttia Lue koko kirjoitus

Ympäristöakatemiassa opittua

Keskiviikkona 22. tammikuuta 2014 | Ahti Martikainen

Ympäristöakatemia järjesti 21.1.2104 aamupäiväseminaarin Helsingin Eurooppasalissa. Seminaarissa pohdittiin keinoja turvemaiden kestävään käyttöön. Turvamaitahan on Suomessa noin kolmasosa maan pinta-alasta eli noin 10 miljoonaa hehtaaria. Tästä on ojitettu metsänkasvatustarkoitukseen noin vajaat 5 miljoonaa hehtaaria ja pelloiksi noin miljoona hehtaaria. Suojeltuna on runsaat miljoona hehtaaria ja suojelemattomana tai ojittamattomina luonnontilaisina soina yli 3 miljoonaa hehtaaria. Niinhän siinä kävi, että tässäkin seminaarissa puhuttiin siitä 60 000 hehtaarista, jolla tuotetaan turvetta joko energiaksi tai kasvuturpeeksi.

Vertailun vuoksi kerrottakoon, että soita on jäänyt suurin piirtein saman verran teiden alle, kuin mitä niitä on ojitettu turvetuotantoon.

Kommentoi | 10 kommenttia Lue koko kirjoitus

Saako toisen tontille rakentaa?

Torstaina 9. tammikuuta 2014 | Ahti Martikainen

Tapaninpäivänä Herttoniemen lumeton hyppyrimäki kylpi keskellä päivää täydessä valaistuksessaan. Eihän tuo joulukuinen päivä niin kamalan kirkas ole, mutta onko sähkö todella niin halpaa, että sitä kannattaa käyttää vaikka lumettomien talviurheilupaikkojen valaisemiseen. Toivottavasti kyseessä oli vain innokkaan kenttämestarin jouluvalaistus tai inhimillinen erehdys. Tuo näky antoi kuitenkin aiheen pohtia negatiivisen sähkönhinnan olemusta.

Kommentoi | 14 kommenttia Lue koko kirjoitus

Miksi mitään ei tapahdu?

Torstaina 5. joulukuuta 2013 | Ahti Martikainen

Tullitilastojen mukaan tänä vuonna kivihiilen tuonti Suomeen on kasvanut  47 % edellisvuodesta. Tässähän ei ole mitään kummallista. Kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut 30 % ja samaan aikaan päästöoikeuksien hinta on pudonnut.  Kivihiilen hintaa laskee mm. USA:n liuskekaasutuotanto, minkä takia aikaisemmin USA:n markkinoille hakautunut hiili tulvii nyt Eurooppaan.  Päästöoikeuksilla ei ole oikein kysyntää, kun talouden taantuma on vähentänyt teollista tuotantoa ja samaan aikaan teollisuus siirtyy muutenkin Aasian markkinoille.

Kommentoi | Yksi kommentti Lue koko kirjoitus

Jos vaikeat sopeutustoimet eivät onnistu, miksi ei aloitettaisi helpoista

Torstaina 22. elokuuta 2013 | Ahti Martikainen

Kauppa- ja vaihtotase ovat vaikeita asioita yksinkertaistaa. Jos taseet ovat positiivisia, silloin kansakunnalle jää varallisuutta säästöön. Jos ne ovat negatiivisia, varallisuus hupenee. Kun kansantalouden menot eivät juuri koskaan seuraa taseita, alijäämä katetaan velalla. Tänä vuonna Suomi velkaantuu lähes miljoona euroa (1 000 000 eur) tunnissa eli 15 000 euroa minuutissa. Keväällä 2009 Suomen valtion velka oli 53 miljardia euroa ja nyt lähennellään jo sataa miljardia. Muutos on ollut dramaattinen. Ylivelkaantunut valtio menettää vähitellen itsenäisyytensä. Sen menoista päättävät muut ja sen tulot valuvat muille.

Kommentoi Lue koko kirjoitus

Kolme huolta – kolme vastausta

Perjantaina 14. kesäkuuta 2013 | Ahti Martikainen

Mittausanturi, joka mittaa vedestä eri aineiden pitoisuuksia.

Vapo tutki keväällä laajalla haastattelututkimuksella 2011, mitkä seikat huolestuttavat turvetuotannossa. Tutkimusta täydennettiin analysoimalla kahdelta vuodelta suomalaisessa mediassa julkaistuja artikkeleita ja mielipidekirjoituksia. 

Suurimmat huolenaiheet liittyivät turvetuotannon vesistövaikutuksiin, turvetuotannon luonnonsoille aiheuttamaan uhkaan ja siihen, ettei tuotannon vesistövaikutuksia mitata tai seurata riittävästi.  Jos jokin asia huolestuttaa, niin huoleen on aina suhtauduttava vakavasti, sillä kukaan ei huolestu huvikseen.  Joskus huoli voi olla turha, mutta huolestumisen tunne on aina aito.

Kommentoi | Yksi kommentti Lue koko kirjoitus