Tutkittua tietoa turpeen historiasta

Suosta voimaa ja lämpöä -teos valmistui Vapo 70-vuotisjuhliin

Turpeen energiakäytöllä on Suomessa pitkät perinteet ja monivaiheinen historia. Tutkittua tietoa turpeen käytön kehittymisestä on kuitenkin ollut tarjolla vähän. Uutta tietoa aiheesta tarjoaa Vuoden 2010 alussa julkistettu Suosta voimaa ja lämpöä -teos, joka perustuu Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tekemään tutkimukseen.

Turpeen energiakäytön historiaa tutki Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos 16 opiskelijan ja kolmen tutkijan voimin. Yhteenvetona laadittiin Suosta voimaa ja lämpöä- kirja. Se keskittyi energiaturpeeseen ja kirja julkistettiin Vapon 70-vuotisjuhlien yhteydessä 26.1.2010. 

Kyse on arkistolähteisiin ja haastatteluihin perustuva kirja, jonka on kirjoittanut FT, erikoistutkija Esa Ruuskanen. Pääpaino on alan kehittymisessä 1960-luvun lopulta lähtien.

Kirjan johtopäätöksiä

• Turvetuotannon aloittaminen katsottiin valtiovallan toimesta tarpeelliseksi energiahuollon omavaraisuussyistä.
• Turve on koko ajan varmistamassa suomalaisen yhteiskunnan energiahuoltoa ja toimivuutta.
• Turpeen hinta on ollut pitkälti riippuvaista kivihiilen hinnasta
• Ympäristökeskustelua on vauhdittanut luonnonsuojelutahojen voimakas tavoite saada laajat suoalueet suojelun piiriin. Nyt Suomen alkuperäisestä suopinta-alasta on suojeltu noin 13 %.
• Energia- ja ympäristöviranomaisten sekä turveteollisuuden yhteinen linjaus (EYR) 1970-luvun lopulla rauhoitti tilannetta. Tuolloin kaikki luonnonsuojeluohjelmien ulkopuoliset suot määriteltiin taloussoiksi. Vapo on kunnioittanut näitä linjauksia eikä ole mennyt soidensuojeluohjelmissa oleville soille. Nyt keskustelu soidensuojelun tavoitteista on uudelleen käynnissä.
• Turveteollisuuden osuus turvemaiden maankäytöstä 1970-2000-luvuilla alle 1 %.
• Vesiensuojelun kriittinen keskustelu alkoi 1970-luvun lopulla. Tämän jälkeen asioita on paljon kehitetty ja kuormitus on vähentynyt, mutta yleinen mielipide pitää usein turveteollisuutta edelleenkin syyllisenä vesistövaikutuksiin. Mitatut ja tutkitut kuormitustiedot osoittavat turvetuotannon ravinnekuormituksen olevan vajaan 1 %:n suuruusluokkaa Suomessa.
• Ilmastokysymykset nousivat voimakkaasti esille 1990-2000-lukujen taitteessa. Turpeen energiakäytön päästöt lasketaan mukaan Suomen kasvihuonepäästöihin.

Tarkemmin kirjasta ja sen sisällöstä kerrotaan oheisissa liitetiedostoissa