Biopolttoainetermejä

Puuperäiset polttoaineet
Turve ja peltobiomassat

Puuperäiset polttoaineet (Wood derived fuels):

Energiapaju (energy willow): Lyhytkiertoisella viljelmällä energiakäyttöön kasvatettu pajupuusto tai pajubiomassa.

Energiapuu (energy wood): Polttoon tai muuhun energiakäyttöön tarkoitettu puu tai puutavara muodosta ja lajista riippumatta.

Hake (wood chips): Leikkaavilla terillä hakkurilla puusta tehtyä palamaista polttoainetta, jolla on tietty palakoko (tyypillisesti 5 – 50 mm). Hakepalat ovat muodoltaan viistosti suorakulmaisia.

Hakkuutähdehake (logging residue chips): Hakkuutähteestä tehty hake. Hakkuutähdettä on teollisuudelle menevän runkopuun hakkuun yhteydessä syntyvä metsään jäävä puuaines, kuten oksat ja latvat. Myös hakkuualueille jäävä, pienikokoinen puu, ns. raivauspuu sekä hylkypölkyt luetaan hakkuutähteeksi.

Halko (log wood, billet): Halot ovat noin metrin pituisia, polttokäyttöön tarkoitettuja halkaistuja tai pyöreitä karsittuja pölkkyjä.

Harvennuspuu (wood from thinning): Harvennushakkuissa poistettava osa metsikön puustosta, harvennushakkuista korjattu puutavara.

Hiontapöly (grinding dust): Puutavaran ja puulevyjen hionnassa syntyvä pölymäinen puutähde.

Kantohake (stump chips): Kannoista tai liekopuista tehty hake.

Kokopuuhake (whole tree chips): Puun koko maanpäällisestä biomassasta eli kokopuusta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake.

Kokopuu (whole tree): Karsimaton runko tai siitä tehty puutavara.

Kuori (bark): Ainespuuta kuorittaessa syntyvä tähde, jonka joukossa saattaa kuoren lisäksi olla puuainetta.

Kutterinlastu (cutter shaving): Puutavaran höyläyksessä syntyvä puutähde.

Metsähake (forest chips): Ranka-, kokopuu- ja hakkuutähdehakkeen yleisnimitys haketuspaikasta riippumatta. CEN erottelee hakkeen ja murskeen.

Metsätähdehake (logging residue chips): Ainespuun korjuussa ja nuorta metsää harvennettaessa tähteeksi jääneistä oksista, latvuksista ja hukkarunkopuusta tehty hake. Metsätähteen kuivumisesta riippuen viheraines on mukana tai puuttuu.

Murske (hog fuel): on palamainen puupolttoaine, jonka muoto ja koko vaihtelee ja murske on tuotettu iskevillä, tylpillä terillä varustetulla murskaimella.

Mustalipeä (black liquor): Sulfaattisellun keitossa puusta liuennut runsaasti ligniiniä sisältävän aineksen ja keittokemikaalien seos, joka otetaan talteen massan pesuvaiheessa, väkevöidään haihduttamossa ja poltetaan soodakattilassa kemikaalien regeneroimiseksi ja energian tuottamiseksi. Noin puolet puun kuivamassasta liukenee keitossa mustalipeään. Mustalipeä kuuluu puuperäisiin polttoaineisiin.

Pilke, klapi, pienhalko, nalikka (log wood, chopped and splitted wood, chunkwood, smallwood): Koti- ja maatalouden keskuslämmityskattiloissa ja tulisijoissa käytettävä 0,25–0,50 m pitkä katkaistu ja halkaistu puu. Termit tarkoittavat samaa. Pilkkeellä voidaan tarkoittaa myös vain 50–150 mm:n pituisia rangasta (viistosti tai suoraan) pätkittyjä ja halkaistuja paloja, joita käytettiin mm. sodan aikana puukaasuttimissa.

Polttohake (fuel chips, wood chips): Yleisnimitys polttoon käytettävälle eri tekniikoilla tehdylle hakkeelle tai murskeelle.

Polttopuu (fuel wood, firewood) Yleisnimitys kaikelle puupolttoaineelle puu-, kuori- ja viheraines mukaan lukien. Polttopuu nimitystä käytetään tilastoissa vain koti- ja maatalouden puupolttoaineille (halot ja hake).

Puuperäiset polttoaineet (wood-derived fuels, wood based fuels): Yleisnimitys kaikille puu- ja kuoriaineksesta peräisin oleville polttoaineille sisältäen myös metsäteollisuuden puutähteet ja mustalipeän.

Puubriketti (wood briquette): Puubriketit valmistetaan kuivasta purusta, hiontapölystä ja kutterinlastusta puristamalla. Sideaineita ei tavallisesti käytetä, sillä puun omat ainekset pitävät puristeen koossa. Puubriketti on yleensä poikkileikkaukseltaan pyöreä tai neliön muotoinen. Sivun pituus tai halkaisija on 50–80 mm.

Puuhiili (charcoal): Puuhiili on orgaanista hiiltä, joka valmistetaan kuumentamalla puuta ilmattomassa tilassa (hiiltämällä eli pyrolyysin avulla). Puuhiili on haurasta huokoista materiaalia, jolla on puun alkuperäinen muoto ja jonka mikrorakenne säilyttää kasvisolurakenteensa. Pyrolyysissä eli puun hitaassa hiillossa syntyy kaasuja, kondensoituvia nesteitä ja kiinteää hiiltä. Puuhiilen valmistukseen käytetään mm. miiluja ja retortteja.

Puupelletti (wood pellet): Puupelletit ovat puristamalla kutterinlastusta ja/tai sahanpurusta valmistettuja lieriönmuotoisia rakeita. Pellettien halkaisija on 6–12 mm ja pituus on keskimäärin 10–40 mm.

Puutähdehake (wood residue chips): Teollisuuden kuorellista ja kuorettomista puutähteistä (rimat, tasauspätkät, yms) tehty hake, joka ei sisällä maalattua tai muuten käsiteltyä puuta.

Puuöljy, pyrolyysiöljy (bio oil, pyrolysis oil): Pyrolyysissä puu (kosteus <10 %) lämmitetään hyvin nopeasti korkeaan lämpötilaan (500–600 oC), jolloin pääosa puuaineesta muuttuu kaasuiksi, jotka nesteytetään kaasujen lauhduttimessa. Muut tuotteet, lauhtumattomat kaasut ja hiiltojäännös käytetään yleensä prosessin energiaksi. Pyrolyysiöljyn saanto on noin 70 % kuivan puun painosta.

Ranka (stem): Karsittu runko ja pölkky, joka ei yleensä täytä ainespuulle asetettuja vaatimuksia. Termiä käytetään ensisijaisesti pienikokoisesta puusta.

Rankahake (stem chips): Karsitusta runkopuusta tehty hake. Rankahake valmistetaan yleensä runkohukkapuusta. Runkohukkapuu sisältää yleensä korjuussa ja metsänhoitotöiden yhteydessä metsään käyttämättä jäävän runkopuun kuorineen.

Ruskea hake (brown chips): Kuorimattomista rangoista, kokopuusta tai hakkuutähteestä tehty polttohake, jossa lehti- ja neulasmassan osuus on vähäinen.

Sahanhake (sawing residue chips): Sahateollisuuden sivutuotteena syntyvä kuorellinen tai kuoreton hake.

Sahanpuru (sawdust): Sahauksessa syntyvä sahauspuru.

Vaneritähde (plywood residue): Vaneriteollisuudessa syntyvä viilu- ja vaneri- ja muu puutähde (ei saa sisältää haittaavassa määrin liima-aineita).

Vihreä hake, viherhake (green chips): Tuoreesta hakkuutähteestä tai kokopuusta tehty polttohake, jossa lehdet ja neulaset ovat mukana.

Turve ja peltobiomassat (Peat and herbaceous biomass)

Turve (peat): Turve on suokasvien hitaan maatumisen seurauksena syntynyttä, epätäydellisesti hajonnutta eloperäistä maalajia, joka on varastoitunut kasvupaikalleen erittäin märissä olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan veden takia kasvin jäänteet eivät hajoa kunnolla. Näin syntyy jatkuvasti kasvava turvekerrostuma.

Jyrsinturve (milled peat): Jyrsinturvetta käytetään energiana. Se on tuotettu jyrsimällä turvekerrosta suon pinnasta ja kuivaamalla jyrsös tuotantokentällä. Jyrsinturvetuotannon päävaiheet ovat jyrsintä, kääntäminen, karheaminen ja kokoaminen. Jyrsinturpeen raekoko vaihtelee, koska se sisältää hienojakoista turvetta ja turverakeita. Jyrsinturpeessa on vaihteleva määrä maatumattomia tai huonosti maatuneita, karkeita kasvinosia (liekopuuta, varpuja, tupasvillaa yms.) sekä maaperästä tai ilmasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Turpeen poltto-ominaisuudet tutkitaan aina ennen käyttöä.

Palaturve (sod peat): Palaturvemenetelmässä kenttään jyrsitään ura, josta irrotettu turvemassa muokataan, tiivistetään ja puristetaan suutinosan läpi palaturpeeksi kuivumaan auringon energian avulla kentän pinnalle. Jyrsintä tapahtuu joko nostokiekolla tai nostoruuvilla yleensä noin 0,5 m syvyydeltä. Yleisimmät palamuodot ovat sylinteripala eli ns. pyöreä pala ja lainepala.

Turvepelletti (peat pellet): Turvepelletit ovat puristamalla kuivatusta jyrsinpolttoturpeesta valmistettuja lieriönmuotoisia rakeita. Pellettien halkaisija on tyypillisesti 8-12 mm ja pituus on keskimäärin 10–40 mm.

Sekoitepelletti (blend pellet): Sekoitepelletit ovat puristamalla valmistettuja lieriönmuotoisia rakeita, joiden raaka-aineen seossuhde on etukäteen tarkasti määritetty. Tyypillisiä pellettien seosaineita ovat mm. turve, puu ja olki. Pellettien halkaisija on 6–14 mm ja pituus on keskimäärin 10–40 mm.

Peltobiomassat (herbaceous biomass, agrobiomass):ovat pelloilla tai soilla kasvatettuja energiakasveja (ruokohelpi, öljykasvit) tai viljantuotannon sivutuotteita (olki), joita voidaan käyttää polttoaineena tai joista voidaan jalostaa joko kiinteitä tai nestemäisiä polttoaineita. Myös järviruoko kuuluu ominaisuuksien puolesta tähän ryhmään.