Järki ja tunteet energiakeskustelussa

7.3.2017 13.09 | Ahti Martikainen

Maikkari markkinoi aikoinaan ohjelmistokarttaansa lupaamalla tietoa ja suuria tunteita. Tietoa tarjottiin uutisissa ja suuria tunteita elokuvissa ja draamasarjoissa. Näin some-aikakaudella tosi-tv:ssä tietoa on vähemmän ja tunteetkin enemmän käsikirjoitettuja. Energiakeskustelussa tunteet ja järki lyövät edelleen reippaasti toisiaan poskille ilman, että se juurikaan häiritsee ketään.


Tunnepuolella sähköauto on aina hyvä. ST1:n Anttonen uskalsi epäillä, että jotain hämärää siinä on, jos hybridi-Porschen saa 44 000 euroa halvemmalla kuin bensaversion, vaikka kuski ei koskaan lataisi autoa sähköllä vaan ajaisi bensalla.  Samoin hybridi-autojen CO2-päästöt lasketaan siten, että niillä ajetaan sekä sähköllä että polttomoottorilla. Kyllä maasturinostajille ilmainen tuki kelpaa. Ja onhan kahdeksan litraa sadalle kuluttava hybridiauto aina ekologisempi kuin neljä litraa kuluttava pelkkää polttomoottoria hyödyntävä auto. Vai onko sittenkään? No samalla perusteella kuin kivihiilisähköä käyttävä sähkölämmitteinen omakotitalo on paha ja samaa sähköä käyttävä auto on hyvä. Loogista.

Pellolla röyhtäilevä lypsylehmä on metaanipäästöjensä ja ruohon lannoitustarpeen takia paha, mutta Saksassa onkin jo sikoja, joiden elämäntehtävä on tuottaa sitä itseään ja silloin tuetusta biokaasusiasta tuleekin hyvä. Sen arvo kaasuntuottajana ylittää sen arvon lihantuottajana. Ilmeisesti sika ei syö, eikä röyhtäile. Tukeahan se vaatii ja pelkkään kaasuntuotantoon jalostettu sika on ehkä osaltaan pois elintarvikeketjusta, mutta hyvä sen täytyy olla. 

Ja turha edes aloittaa arvostelemaan hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi toteutettua energiewendeä. Tarkoitus oli hyvä, joten vaikka Euroopan CO2-päästöt ovat sen aikana nousseet ja wendemaissa sähkö kallistunut, niin hyvähän se wende on.  Jos tavoitteeksi otettaisiin kehittää auto, jonka polttoaineenkulutus puolittuisi, ja lopputuloksena olisi tuplasti litroissa kalliimpaa polttoainetta kuluttava masiina, niin kukahan hurraisi.

Eri kyselyissä kaikkien mielestä sähköntuotannon päästöjä pitää saada alas, mutta monien mielestä Suomeen ei saa rakentaa lisää ydinvoimaa eikä vesivoimaa. Ydinvoimalla ja vesivoimalla tuotettua  sähköä saa kuitenkin tuoda ilman kenenkään vastaväitteitä. Eikä tuontisähköstä tule päästöjäkään.

Suomessa sähkömarkkinat ovat sekaisin. PVO ilmoittikin laittavansa pari voimalaitosta kiinni, jolloin markkinoilta poistuu yhden ydinvoimayksikön verran sähköntuotantokapasiteettia. Kun tulevaisuudessa entistä enemmän lämpöä ja sähköä tuotetaan eri laitoksissa, niin polttoaineyksikköä kohden laskettu energiantuotannon hyötysuhde laskee. Mutta hajautettu lämmönpientuotanto ja tuontiin, tuuleen ja aurinkoon pohjautuva järjestelmä kuulostaa paljon kestävämmältä, niin tehdään niin, vaikka laskin saattaisi kehottaa tekemään toisin.

Suomen liikenteen polttoaineet ovat lähes sataprosenttisesti fossiilisia tuontipolttoaineita ja kaukolämmöntuotannosta liki puolet perustuu hiileen, kaasuun ja öljyyn. Mikä olisikaan mukavampaa kuin siirtyä molemmissa suurissa sektoreissa Suomen vihreään kultaan perustuviin polttoaineisiin. Liikenne vie yksin noin neljänneksen Suomen kaikesta energiasta, niin jos haittapuolia hakee, niin sen jälkeen puu ei enää riittäisi metsäteollisuudelle.

Näiden esimerkkien valossa rohkenen kunnallisvaalien alla vaatia, että Suomen täytyy panostaa siihen, että siirrymme nopeasti päästöttömään, kestävään ja nykyistä edullisempaan, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävään energiapolitiikkaan. Mahdotontako?  Haittaaks se?

16 kommenttia "Järki ja tunteet energiakeskustelussa"

Sivu 1/2

Aimo Huikka 7.3.2017 20.26

Olen ollut huomaavinani, että myös Vapolle on useampaan otteeseen ehdotettu siirtymistä sille biokaasualalle tai jopa myymään ja edustamaan paikallisydinvoimaa. Ns. kaupunkikelpoista ydinv oimaa.
Molemmissa riittää sekä työnsarkaa, liikevaihto, ettätulevaisuutta.

Molemmissa virtaa tehdään ja autojenkin käyttövoimaan varsin puhtaasti ja yleisen edun mukaisesti.

Toisin kuin kaikkea kaikella tavalla vahingoittavalla turve ja metsäenergialla.

Turpeesta ja metsävoimasta pääsee hallitusti eroon kun ei enää avaa uusia turvesoita ja ilmiselvän järjen nimissä lakkauttaa hallitusti metsään perustuvan teollisen energian ja energiamateriaalien toimittamisen.

Paikallis ydinvoimasovellutuksista voisi tulla globaali vientimenestys kun ensin pientä mallia näytettäöisiin

Reijo Siipola 7.3.2017 20.26

Emme voi siirtyä kokonaan enrgiantuotantoon, joka tarvitsee tukea.
Tämä johtuu siitä, että jokainen tukieuro on tuotettava työllä, ja fysiikan lakien mukaan jokainen euron arvoinen työ tarvitsee euron arvosta energiaa.Tuulienergian tuotannon tarvitsema tuki on nykyisellään niin mittava, että sen tuottamiseen tarvitaan ilman tukia toimivaa energiantuotantoa yhtä paljon kuin on tuulivoimatuotantoa. Näin pelkästään tuulimyllyjä varten tarvitaan kannattavaa, saastuttava energian tuotantoa, joka voitaisiin lopettaa, jos tuulimyllyt pysäytettäisiin. Jäljelle jäisi vain sen verran energian tuotantoa, kuin talouden pyörittäminen tarvitsee.

Ahti Martikainen 8.3.2017 10.58

Suomen kestävyysvaje (uuden velan vuosittainen lisätarve) on niin suuri, että se ei näytä olevan ihmisten ymmärrettävissä. Se on siis suurempi kuin meidän vuotuiset työttömyyskorvaukset eli yli 5 miljardia. Eli vaikka kaikki sadat tuhannet työttömät työllistyisivät yhtäkkiä, niin vieläkään talous olisi tasapainossa. Kun tähän lisätään Nordean pääanalyytikon (linkki alla) kuvaus tulevaisuuden taantumanäkymistä, niin ei meillä vain ole laittaa suunnattomia tukisummia siihen, että esim kaukolämpömme tehtäsiin ja kattilat uusittaisiin toimimaan tuetulla aurinko/tuulivoimalla tai biokaasulla. Realismi ja haaveet kohtaavt harvoin näissä keksuteluissa. Anteeksi kyynisyyteni, mutta miljardi on iso raha köyhällekin.

Ennemmin tai myöhemmin talous on taspainotettava ja nuo Reijo Siipolankin mainitsemat realiteetit on otettava tosissaan.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/nordean-paaanalyytikko-jos-markkinat-ovat-oikeassa--suomalaisten-elintaso-romahtaa/VQhfyTnJ

veikko hintsanen 10.3.2017 13.55

"Liikenne vie yksin noin neljänneksen Suomen kaikesta ykuljetussuoritteen vuosittaisessa toteuttamisessa.

Vuonna 2011 on sovittu EU:ssa että tuo raskaan liikenteen osuus keski pitkillä ja pitkillä kuljetusmatkoilla tulee puolittaa siirtämällä liikennettä raiteille ja vesille.

Vesille siirroilla kun 35% kuorma autojen matkoista on alle 150 km ja loput sen yli voitaisiin sisämaassa, jossa noin 80 miljoonaa tonnia on pelkkää metsä teollisuuden raaka aine kuljetusta ja sen lisäksi 26 % viennistä ja tuonnista tapahtuu Järvi Suomesta, voitaisiin siirtää noin 10 miljardia tonnikm maanteiltä pois vesille.

Eli noin kolmannekselta kuorma auto liikennettä voitaisiin vähintään puolittaa poltto aineet em toimenpiteillä .

Siirto edellyttäisi valtiota alkamaan toteuttaa EU:ssa vuonna 2011 sovittua liikennepoliittista strategiaa oman kotitekoisen maantieliikenteeseen ja sen energioihin panostavan politiikan rinnalla.

Plussana tästä siirrosta liikenteen ulkoiset kulut valtiolle pienenisivät noin 700 miljoonaa euroa / vuosi.(viite: liikenteen ulkoisten kulujen laskentamalli EU:ssa, Lappeenrannan yliopisto-esitelmä www.vesitiet.fi )

Aimo Huikka 10.3.2017 16.15

Olen Hintsasen kanssa luonnollisesti täysin samaa mieltä metsäteollisuuden ja monen muunkin raaka-aineen ja lopputuotteen koko maan kattavasta vesikuljetushyödystä ja sille sopivan infran ja kaluston kehitystarpeesta. Vielä niin, että vesistömme yhdistettäisiin niin, että niiltä on toinenkin meriyhteys kuin Saimaan kanava. Mieluummin kaksi. Yksi yhteys Etelässä ja Yksi Oulujoen vesistön kautta.

Sen sijaan kuten olen systemaattisesti aina ehdottanut enkä sitä miksikään muuta niin biomassan kuljetusta polttamiseen ei tarvita millään liikennemuodolla ei vesitsekään kun se tavasta riippumatta rehellisellä logiikalla pääteltynä on puhtaan vahingollista ilmastolle, luonnolle, vesitöille ja haitta muun teollisuuden korkeamman jalostusasteen raaka ainesaantia ja hintaa.

Biomassaa voidaan polttaa vain metsäteollisuuden hylkynä itse laitosten yhteydessä ilman kuljetusmatkoja ja siivouspuuta sitten sillä minkä se maksaa klapi ja kotikäyttöpuuna, jopa itse haketettuna

veikko hintsanen 10.3.2017 18.01

Minun mieleeni tulee kartasta Pori ja Kymijoki jotka olisivat Järvi Suomen luonnollisia kulkureittejä Itämerelle kun Kokemäenjoen Kymijoen ja Vuoksen vesistöt olisivat yhtä ja samaa sisävesiverkostoa ympärivuotiseen Arktiseen sisävesi liikenteeseen, tästä meillä oli jo laivan ja liikenteen kehittämis sopimus jo vuonna 2008 niin VR:n kuin Vapon kanssa allekirjoitettuna http://e-lass.eu.loopiadns.com/media/2016/08/05-Arctic-logistics-Shipdesign-and-Energy-efficience-in.pdf laiva ja liikenne suunniteltiin , tilauksia vaan ei ole vielä syntynyt
.

Aimo Huikka 10.3.2017 20.46

Pori ja Kymijoki reitit ovat omassa kartassanikin ykkösvaihtoehdot meriyhteyksien luomiseen ja sisävesien maksimaaliseen yhdistämismahdollisuuteen.

Oulujoen reittiä olen pitänyt mahdollisuutena siksi, että sen kautta voisi olla melkoistakin kaivosteollisuuden bulkkikuljetusta. Enkä nyt viittaa Talvivaaraan vaan muuhun potentiaaliin. Lähinnä uraanipitoisen malmin liikuttamiseen sitten kun maahan saadaan energiapoliittista järkeä mikä nyt aika täysin puutuu.

Pohjoisen vesireitille löytyisi kyllä muutakin liikuteltavaa alkaen nesteytetystä maakaasusta

ps. Hintsaselle haluan varmistaa, että Aimo Huikka on nimimerkki, mutta alun perin ennen kemian insinööriksi muuttumistaan Louheksen opistosta valmistunut

Martti Nurmi 13.3.2017 11.42

Turvetuotantoa tuetaan valtion budejtista jo yli 100 miljoonalla eurolla. Lisäksi sosialisoidaan korvauksitta ihmisten mökit ja mannut saastuttamalla kesämökkivedet käyttökelvottomiksi. Saastutetaan korvaamattomat järvet, kuten Puula ikiajoiksi. Humus värjää kirkkaat vesistöt ruskeiksi. Kerran saastutettua ei saa takaisin. Kysykää Siikaveden rannoilta!
Ympäristörikosten jatkumo toimii tauotta ja nyt uusi hallituksen lakiesitys tähtää siihen, että asiasta valittaminenkin tehtäisiin mahdottomaksi.

Ronja Karkinen 13.3.2017 16.26

Jokseenkin kiukkuinen kirjoitus ollakseen sitä mieltä, että tunteella ei saa suhtautua.

Jos mietitään sähköntuotantoa ympäristönäkökulmasta, niin hyvä hyötysuhde huonosta energianlähteestä ei tietenkään auta yhtä paljon kuin heikompi hyötysuhde hyvästä energianlähteestä.

Ilmastomyönteinen energiantuotanto ei ole lainkaan mahdotonta, itse asiassa se on jatkuvasti kannattavampaa myös taloudellisesti.

Hiilivapaa Jyväskylä -kampanja ajaa turpeesta luopumista Jyväskylän energiantuotannossa. Tarvitsemme tilalle uusiutuvaa energiaa, ja nimenomaan hajautettu pientuotanto on yksi niistä vaihtoehdoista, joita pidämme merkittävinä mahdollisuuksina.

Aimo Huikka 13.3.2017 17.36

Oletteko Ronja siellä ilmastoa turpeen polttamisella suuresti pilaavassa Jyväskylässä edes ajatelleen kaupunkikelpoisen pienydinvoiman käyttöä, sekä lämmön, että sähkön tuotantoon.

Siinä kun ratkeaisi täysin ilmaston, luonnon ja tukien poistuminen. Jäljelle jäisi vain itsensä maksavaa tukematonta ja puhdasta energiaa. Edes mielikuvituksellisia poistovaikeuksia ei tarvitse pohtia kun moderneimmat pienreaktorit sen lisäksi että käyttävät nykyisten reaktoreiden osin käytetyn polttoaineen kokonaan, niin ovat käytännössäkin isolla rekalla siirrettävissä haittaamattomaan paikkaan ilman kaivettuja "onkaloita" loppujäähtymään tai uusiokäytettäväksi?

Toistan, oletteko ajatelleet, vai sattuisiko Jyväskylässäkin olemaan sallittuja ajatuksia ja ei sallittuja ajatuksia?

Martti Nurmi 14.3.2017 19.01

Jyväskylässä se on helppo poltella turvetta, kun sen haitat jää Etelä-Savon puolelle maakuntajärvemme saastuttamisena.
Nimenomaan Jyväskylässä on jostain syystä, ehkä tarkoitukselllisesti, rakennutettu laitoksia, joiden muunto turveriippuvaisista ympäristöystävälliseen on tehty erityisen kalliiksi

Jyväskylä on Vapon mallioppilas.

Tapio Salminen 15.3.2017 11.35

Martti Nurmi kehottaa kysymään turvetuotannon vaikutuksista Siikaveden rannoilta. Totta on, että vesi on värjäytynyt humuksesta ruskeaksi ja pohjakin on liettynyt. Totta on myös se, että tämä ei johdu turvetuotannosta. Lukuisissa mittauksissa kuormittajien selvittämiseksi on turvetuotannon osuus aina ollut parin-kolmen prosentin luokkaa humuksesta ja kiintoaineesta sitäkin vähemmän. Valtava humus- ja kiintoaineryöppy tuli lisäksi Ylä-Kälkäjärven täysin hallinnasta riistäytyneestä tyhjennyksestä, jolloin Siikaveden tila huononi dramaattisesti. Tarkemmin näihin asioihin voi tutustua sivuillamme www.saloy.net ja siellä tutkimukset osastossa.

Martti Nurmi 16.3.2017 21.30

Totta ei ole, että pohjan liettyminen ja humuksen värjäämä Siikavesi ei johtuisi turvetuotannosta. Vapon disinformaatiokampanja on viimein saanut näinä pivinä Helsingin Sanomien sivuillakin arvoisensa huomion. "Lukuisat tutkimukset" on Kälkäjoen vesistössäkin osoitettu ns. "tutkimuksiksi" ja eikös konsultti nyt itsekin ole todennut, ettei virtamittaukset tikun etenemisnopeuteen perustuen vakuuta enää Vapoakaan. Saman osoittaa myös HS nyt "lukuisien konsulttien tutkimuksista".
Mutta ei syytä huoleen! Jatkossakin "lukuisat tutkimukset" tulee saamaan rinnalleen lukuisia verrokkeja, joita voidaan sitten viranomaisavusteisesti vertailla.

Martti Nurmi 16.3.2017 21.30

Totta ei ole, että pohjan liettyminen ja humuksen värjäämä Siikavesi ei johtuisi turvetuotannosta. Vapon disinformaatiokampanja on viimein saanut näinä pivinä Helsingin Sanomien sivuillakin arvoisensa huomion. "Lukuisat tutkimukset" on Kälkäjoen vesistössäkin osoitettu ns. "tutkimuksiksi" ja eikös konsultti nyt itsekin ole todennut, ettei virtamittaukset tikun etenemisnopeuteen perustuen vakuuta enää Vapoakaan. Saman osoittaa myös HS nyt "lukuisien konsulttien tutkimuksista".
Mutta ei syytä huoleen! Jatkossakin "lukuisat tutkimukset" tulee saamaan rinnalleen lukuisia verrokkeja, joita voidaan sitten viranomaisavusteisesti vertailla.

Kommentoi "Järki ja tunteet energiakeskustelussa"

Antamaasi sähköpostiosoitetta ei julkaista sivustolla.

Anna osoite täydellisessä muodossa (esim. http://www.oma-osoite.com)

Tällä toimenpiteellä pyritään estämään lomakkeen käyttö roskapostitukseen.

 

Haluan saada tiedon uusista kommenteista antamaani sähköpostiosoitteeseen.