Vapon toimintaympäristö

Euroopan unioni on ilmastopolitiikassaan sitoutunut kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Direktiivit ohjaavat energiantuotantoa uusiutuviin energialähteisiin. EU-valtiot ovat myös sitoutuneet niin kutsuttuun 20-20-20-tavoitteeseen. Tämä tarkoittaa että jäsenmaat:

  • vähentävät kasvihuonepäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta
  • tuottavat vähintään 20 % energiastaan uusiutuvilla energialähteillä
  • vähentävät energiankulutustaan 20 % energiatehokkuutta kehittämällä

Suomi on sitoutunut tiukempaan tavoitteeseen – vuonna 2020 energiastamme 38 % tulisi tuottaa uusiutuvilla energialähteillä.

Suomessa ensisijainen ratkaisu uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi on puu. Metsäenergian käyttö aiotaan kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2020 mennessä. Metsähakkeella on tarkoitus korvata muun muassa kivihiiltä ja turvetta. Suomeen on myös suunnitteilla puuta käyttäviä biodieseltehtaita. Niiden rakentamispäätöksiin vaikuttaa se, millaisen investointituen tehtaat saavat.

Uusiutuva energia tarvitsee tukea

Valtioneuvosto on ottanut selkeän kannan uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Päämäärä edellyttää valtiolta tukitoimia. Puun tarjonnan lisäämiseksi onkin otettu käyttöön pienpuun energiatuki. Valtioneuvosto on myös vahvistanut lain uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tuotantotuesta. Laki osoittaa tukea myös esimerkiksi pienimuotoiseen, puupohjaiseen yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon.

 

Suomella on lähes kokonaan hyödyntämätön uusiutuvan energian potentiaali, puupelletti. Suomessa tuotetaan pellettiä, mutta valtaosa siitä menee vientiin. Pelletin käyttöä maassamme voitaisiin merkittävästi edistää soveltuvin tukitoimin.

Turve erityisasemassa

Valtioneuvosto on päättänyt fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja maakaasun verojen korotuksesta. Sama veronkorotus ulotettiin myös aiemmin verottomaan energiaturpeeseen.

Voimassa olevien päätösten mukaan turpeen vero laski vuoden 2015 alusta lukien 4,90 eurosta/MWh 3,40 euroon. Sen on määrä laskea 1,90 euroon /MWh sen jälkeen kun EU on notifioinut energiapuun tuen muutoksen sähköntuotannossa. Tämän odotetaan tapahtuvan alkuvuodesta 2016.

Energiaturvetta ei EU-säädöksissä lasketa uusiutuviin polttoaineisiin. Tosin se EU:n määrittelyn mukaan ei ole fossiilinenkaan, vaan sijoittuu omaan luokkaansa – uusiutuvien ja fossiilisten väliin.

Turve on kotimaista energiaa

Energiaturvetta koskeva veropäätös on heikentänyt turpeen asemaa polttoaineena. Energiaturpeella on kuitenkin myös tärkeät, hyvät puolensa suomalaisesssa energiapolitiikassa.

Suomi on erittäin riippuvainen tuontienergiasta. Noin 70 % energian tarpeestamme tuodaan tällä hetkellä ulkomailta. Esimerkiksi Viron energiaomavaraisuusaste on erittäin korkea ja suurin osa maan energiasta tuotetaan kotiperäisillä öljyliuskeella, turpeella ja biopolttoaineilla. Ruotsissa tuontienergian osuus on noin kolmannes.

Energiaturve on huoltovarma, kotimainen polttoaine. Se tukee polttoaineen saantia niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Energiaturpeen tuotanto myös työllistää eri puolilla Suomea.

Energiaturpeen asema onkin tunnustettu soiden ja turvemaiden kansallisessa strategiassa. Energiaturpeella on olennainen rooli kotimaisen energiantuotannon ja Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa myös tulevina vuosikymmeninä.